sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Kaksi kuukautta...

Aika on taas kulunu melko nopeesti ku miettii millon viimeks päivitin tätä blogia.

Mä oon ollu täällä Norjassa nyt 2 kuukautta, saavuin tänne 5.9.2011
Mitäs fiiliksiä mulla vois olla tästä nyt kun 2 kuukautta on tullu täyteen?
Hmm..


"Opettelen norjaa"

Ensimmäisenä tulee mieleen se, että kieltä en oo juurikaan oppinut.
Ymmärrän jonkun verran, mutta tää puhe tahti täällä päin on suhteellisen nopeaa niin en saa sanoista selvää aina. Pystyisin varmaan ite jossain määrin puhumaan norjaa, mutta ERITTÄIN alkeellista norjaa. Täällä puhutaan tosi hyvin englantia ni turvaudun liikaa siihen englantiin. Onhan se helpompi puhuu jotai toista kieltä jossa tietää pystyvänsä kommunikoimaan, kuin käyttää kieltä jota ei osaa. Harmittaa se, että miten hitaasti tää mun oppiminen edistyy.

Kyllä se varmaa nopeemmin tulis jos olis paikallisia kavereita. Joitakin on tullu tavattua, mutta siitä sitten lisää kohta..

Selma on nyt sitten siirtynyt suoraan suomen puhumiseen mun kanssa. Eipä oikeen yritä edes puhua norjaa mulle. Siinä on omat hyvät ja huonot puolensa. Hyvä juttu on, että mä ymmärrän nyt Selmaa ja Selma oppii suomea. Huono juttu onki vaan mun kohdalla se, että mun pakottava syy oppia norjaa puolittu. Amalie ei siis puhu suomea ja oon huomannu et jos Selma on lähellä, Amalie pyytää Selmaa ensimmäisenä tulkkaamaan Amalien toiveet suomeksi. Ei yritä puhua mulle norjaa vaan pyytää Selman tulkiks. Tosi sulosta kylläkin. :)

Esimerkkinä vois olla, että tossa viikko tai pari sitte taaksepäin, Selma innostu mun huivista jonka olin jättäny mun huoneessa olevalle sohvalle. Selma oli ottanu mun huivin ja asettanu sen ittensä ympärille niin että se oli "prinsessa mekko". Amalie näki tän kanssa ja kävi hakemassa mun kaapista yhen huivin ja veti sen samalla tavalla päälleen. Ne huivit laahas lattialla yms. mut emmä jaksanu oikein välittää siitä. Katoin vaa etteivät astuis niiden päälle jotta huivit ei repeis. Kattelin siin pienen hetken ja pyysin Selmaa mun luo ja laitoin sen huivin mekon tapasesti sen päälle, ei vain niin että se roikkuu päällä samalla tavalla kun kummitus-lakana (miten Selma oli sen itselleen asetellut). Kun sain Selman "mekon" valmiiks ni kulu semmonen vajaa minuutti ja kuulen ku Amalie pyytää Selmaa sanomaan mulle, että hänkin haluaa sen huivin samalla tavalla päälleen kuin Selmalla. Mua vähän hymyilytti koska ymmärsin sen norjaks mutta piti vähän leikkiä etten tietäis mitä Amalie sano. :)

Mutta nyt toisiin tapahtumiin.


Vietin yhen kokonaisen vuorokauden lasten kanssa yksin. Se meni hyvin ja eipä siinä mitään ihmeellistä. Hommat onnistu, mutta ei välttämät niin nopeesti ku ois ollu ehkä tarkotus. Vanhemmat siis meni johonkin koulutukseen ja joutu olemaan yhen yön poissa. Ne poistu päivällisen jälkeen ja saapu seuraavana päivänä takas päivällis aikaan. Se seuraava aamu oli jännä, kaikki meni hyvin. Jossain vaiheessa jotain kränää oli tullu Noahin ja Amalien ja ehkä myös Selmankin välille. Amalie itki ja tulin yläkerrasta alakertaan ja kysyin, että mitä tapahtu, mut en ymmärtäny mitä Amalie sano (koska puhu norjaa) ni pyysin, että jos Noah voisi tulkata sen mulle. Emmä kerenny ehkä ku pari sanaa sanomaan ja Noah tulee huoneestaan nopeesti ja puhuu norjaa mulle. Mä luulen, että sille tuli sellanen paniikki vaihde päälle niin ei muistanu puhua mulle suomea. Selman piti muistutaa Noahille puhua suomea. Se tilanne oli omalla tavallaan tosi söpö ku näki Noahin hämmentyneen ilmeen. :)

Gabriel Iglesis


Tosissaan niitä kavereita ei täällä oo tullu vielä löydettyä.
Tapasin saksalaisen aupairin Nadjan eilen (5.11.2011). Sen seurana oli toinen aupairi Islannista. Nadja on kyll tosi mukava ja tultii hyvin juttuun. Näin edellisenä iltana lehdessä ilmotuksen, että tällänen meksikolais-amerikkalainen koomikko ois tulossa Stavangeriin esiintymään 16.11. Gabriel Iglesias (Klikkaa nimeä niin näet esimerkin tyypin materiaalista). Ehdotin Nadjalle, että jos sillä ei ole mitään suunnitelmia ni vois mennä kattomaan sitä. Tiesin tän koomikon jo aikasemmin niin olis ollu ihan jännä mennä kattomaan. Nadja sano että, ehkä se onnistuis. Sanoin, että ku pääsen kotiin niin annan sille linkin sen jutuista. No, pääsin kotiin ja näytin sille linkin ja sitten katoin netistä sen lippun hintoja ja näin, että keikka on myyty loppuun. No, jos oltas menossa ni pitää vaikka soittaa ja kysyy, että onko niitä lippuje enää jäljellä, tuskin on mutta aina voi yrittää.





Tapasin eilen kanssa toisen saksalaisen. Se tuli meille kylään päivälliselle. Hanna oli tavannu tän Stefanien jossain konsertissa ja tykästy siihen ja pyysi sitä kyläileen. Stefanie halus tavata mut kanssa ku Hanna oli maininnu musta. Stefanie on kyll mukava.

Viikko sitten sunnuntaina lähtin Hannan ja lasten kanssa mukaan Introon jossa ne käy ilmesesti joka sunnuntai. (Klikkaa "intro" sanasta niin tapahtumaan aukeaa nettisivu. Nettisivu on norjaksi)

 Jos mä selittäsin minkälainen intro on, niin se olis ehkä nuorille suunnattu kristitty tapahtuma. Oltiin auditoriossa jossa puhuttiin Jeesuksesta ja Jumalasta, välillä oli nykynuorison makuun suunnattuja kappaleita Jumalasta bändin säestämänä. Tossa on lyhyesti, jokainen saa itse mietiskellä sitä sitten. Ite olen ateisti, joten kokemus mulle oli jotain aivan uutta enkä osannu oikein odottaa mitään vastaavaa. No, nytpähän on nähty sekin sítten. :)

Tapasin siellä uusia ihmisiä niin kuin oli tarkoituskin. Eräs kysyi jos osallistuisin niiden Halloween-partyihin seuraavana päivänä (maanantaina). Suostuin siihen ja menin sinne sitten kielikurssin jälkeen. Ihan kivalta näytti ja porukka jutteli ihan mielellään. Jokaselle piti aina erikseen tietty vastata samoihin kysymyksiin; Mistä tuut? Miks oot Norjassa? Mitä mieltä oot Norjasta? Ootko huomannu mitään eroja Suomeen verrattuna? Minkälaisia norjalaiset on? Kuinka kauan oot ollu Norjassa ja miten kauan aijot viipyä täällä? Ootko aikasemmin käyny Introssa? Ootko tavannu paljon norjalaisia? Puhutko norjaa? Aina samat kysymykset ja vastaukset, mutta ihan kiva oli päästä juttelemaan.

Tostakin on sitten kulunu viikko, tuntuu hassulta ku luulee vieläkin, että vastahan se tapahtu. Aika tuntuu kuluvan nii nopeesti että senki takia varmaa unohdan välillä kirjotella tänne, pitäs yrittää useammin kirjottaa.

Tuun Suomessa käymään jouluna. Oon miettiny, että pitäis varmaan sittenkin ottaa yks matkalaukku mukaan. Oon kirjottanu listaa niistä tavaroista mitä pitäs ottaa takasin Suomeen mukaan, ja se käsimatkatavara laukku ei todellakaan tuu riitämään.

Eiköhän tässä ollut kaikki tällä erää. Yritän muistaa kirjoittaa useammin tänne tätä tekstiä. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti